Tommi Kinnunen: Kaarna

    

                                   

 

"Kaarna on tiheätunnelmainen ja vangitsevasti kirjoitettu 

romaani naisten sodasta, luopumisen vaikeudesta ja siitä, 

kuinka kuoleman läheisyys muuttaa ihmistä."

Instagramin Kirjat luonnossa tilin takana oleva Anniina ehdotti Tommi Kinnusen Kaarnaa luettavaksi 12 luettavaa -haasteeseen. Kyseessä oli itselleni tuntematon teos, joten sopi hyvin tämän vuoden lukulistalle.

Kaarna on hiukan hämmentävä teos alkuun. Juoni jakautuu perheen henkilöiden välille ja hetki kesti ennen kuin sain kiinni kirjan rakenteesta. Teoksen yhtenä päähenkilönä on Laina, jonka kautta Tommi Kinnunen kuljettaa lukijan partisaanien hyökkäykseen kesään 1944.

Kinnunen onnistui mielestäni hyvin tuomaan esiin naisen aseman ja roolin sodassa. Siitä puhutaan valitettavan vähän. Lotat kyllä tunnetaan, mutta tavallisten naisten rooli, osuus ja kokemukset ovat vaijettuja ja näkymättömiä. Kuinka paljon soraa kokeneet naiset ovat kohdanneet väkivaltaa, vääryyttä ja häpeää ilman mahdollisuutta puhua siitä? Kuinka monia siviiliuhreja on partisaanien hyökkäyksissa syntynyt tai Kuinka moni vain katosi?

Kaarna on puhutteleva kirja, joka herättää omaan mieleen paljon kysymyksiä. Ei siis mikään ihme, että Tommi Kinnunen on kyseisellä teoksella voittanut Finlandiapalkinnon vuonna 2024.

Kirjan tiedot:

"Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut. He kiertävät poron etäältä. Se pysähtyy hetkeksi ja katselee heitä tuskaisin silmin, mutta laskeutuu sitten maahan ja koettaa pyöriä kutiavien jalkojensa päällä. Lainasta näyttää kuin se tanssisi yksin vääristynyttä, pelottavaa tanssia, jota se ei saa taukoamaan. 

Laina on ollut jo vuosikausia muissa maailmoissa. Hän makaa sairaalassa, kun hänen kolme lastaan tulevat vierailulle. Sisarukset Martti, Eeva ja Maija pohtivat hautajaisjärjestelyjä ja riipivät muistikuvia yhteisestä menneisyydestään, kukin omanlaisiaan. Martti tekee kunnalla auraustöitä ja asuu yhä poikamiehenä kotikylällään, Eevalla ja Maijalla on etelässä vilkkaat elämänsä. Martti toivoisi siskojen yöpyvän hänen luonaan, kun nyt kerrankin ovat pohjoiseen asti tulleet, mutta heillä on muita suunnitelmia. 

Vaikka sisaruksilla on aina ollut hyvät välit, on Martti kokenut olevansa kuin ylimääräinen, jakojäännös. Äitinsä kuoleman lähestyessä Martti hakee yhteyttä sisaruksiinsa ja koettaa täyttää tarinan aukkokohtia, mutta onko jo liian myöhäistä?"

Haasteisiin:

12 luettavaa 2025

Lukukokemuksesta tähtiä: ⭐️⭐️⭐️⭐️

Luettuja sivuja: 204

Luetun kirjan muoto: e-kirja 

Kustantaja ja julkaisuvuosi: Wsoy 2024

Kaisa Ikola: Ylämaan kapinalliset

Kaisa Ikolan nuoruusvuosien kirjoitustavassa on jotain sykähdyttävää. Se miten hahmot, erityisesti nuoret hahmot, heräävät henkiin ja heistä näkyy nuoruus, ei aikuisen näkemys nuoruudesta ja nuoren tavasta olla, elää ja nähdä maailmaa. Tämä tyyli näkyy hyvin läpi koko Ylämaan-sarjassa, joka on Ikolan ensimmäinen romaanisarja. 

Ylämaan kapinalliset jatkaa siis sarjaa, joka keskittyy Skotlantiin ja sen viimeisiin vapauden vuosikymmeniin. Cullodenin taistelu. Punatakkien yritykset näännyttää skotit. Jakobiittikapinat. Sodan luonne, se miten se tuhoaa ihmisen. Se, miten voi uskoa johonkin niin paljon, että sen puolesta on valmis antamaan henkensä. Tänä päivänä tosin sotaakin käydään ihan eri tavalla kuin 1700 -luvulla. Ylämaan kapinalliset on kiehtova kirja. Se päättää yhden suvun ja neljän sukupolven tarinan. Samalla se raottaa meille jotain historiasta ja sen julmuudesta.

Ylämaan kapinalliset olen sarjan muiden kirjojen tavoin lukenut viimeksi nuorena. Muistan tuon sarjan herätelleen itsessäni silloin jotain, jos ei mitään muuta niin rakkauden Skotlantiin ja sen nummiin. Muistan kuinka, ihailin sarjan tyttöjen/naisten asennetta ja rohkeutta. Sitä, kuinka he uskalsivat ottaa vastuuta ja lähteä rakentamaan muutosta. En muista mitä ajattelin silloin jakobiittikapinasta tai skottien ja punatakkien vastakkainasettelusta. Jos vertaan tätä siihen, mitä muistan nuoruuden lukukokemuksesta, voin sanoa sen olleen ihan toisenlainen. Onhan tässä välissä vajaa 30 vuotta. Tämän sarjan lukukokemuksessa heijastuu tällä hetkellä maailman tilanne, Ukrainan sota ja monet muut asiat. Lisäksi kuluneet vuodet tuovat oman heijastepintansa luettuun.   

Niin ja vieläkään en ole päässyt käymään Skotlannissa, mutta ehkä vielä joskus. 

Kirjan takakansi:

"1700-luvun alussa eletään Skotlannin kohtalonvuosia, ja koko Ylämaan elämäntapa on uhattuna. Megin tytär Kitty on tunnettu niin kauneudestaan kuin turhamaisesta ja voimakastahtoisesta luonteestaan. Skotlannissa jakobiittikapinat uhkaavat kaataa Englannin valtaistuimen, ja myös Kitty on valmis taistoon. Historiallisten yhteenottojen keskellä nuori Kitty kapinoi perheen ja klaanin odotuksia vastaan sekä yrittää löytää paikkansa rakkauden myllerryksissä.

”Ylämaan kapinalliset” on kolmiosaisen Ylämaa-sarjan viimeinen teos, joka vie lukijan skottisankareiden seikkailuihin keskelle lumoavan kauniita nummia ja tarunhohtoisia linnoja."

Lukukokemuksesta tähtiä: ⭐️⭐️⭐️⭐️

Luettuja sivuja: 310

Luetun kirjan muoto: e-kirja

Kustantaja ja julkaisuvuosi: Saga Egmont 2024

Ann-Chirstin Antell: Puuvillatehtaan varjoissa

Romaanit, joissa on historiallinen konteksti ovat ihan parhaita. Pelkkä ajatus siitä, että pääsen kurkistamaan johon toiseen aikakauteen, saa ajatukset liikkeelle. Historialliset kirjat ovat yksi omista päägenreistäni ja voisin niiden parissa viettää aikaa enemmän kuin minulla on lukemiseen käytettävissä. 

Omalla lukulistalla on jo pitkään roikkunut tämä Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas -sarja. Koko ajan on ollut mukamas muutakin luettavaa, joten meni aika pitkään ennen kuin sain tartuttua tähän sarjan ensimmäiseen osaan. 

Ann-Chirstin Antellin Puuvillatehtaan varjoissa ei jättänyt kylmäksi. Teos imaisi nopeasti mukaansa ja kuljetti minut 1800 -luvun Turkuun ihmettelemään muun muassa arkeologisia kaivauksia. Teoksessa oli hyvin saatu mukaan eri yhteiskuntaluokat ja niiden asema ja se, miten valinnat voivat vaikuttaa yhteiskuntaluokkaan ja muiden ihmisten hyväksyntään. Lukiessani tätä mietin, että kuinka paljon yhteen kirjaan voikaan saada erilaisia kerroksia, nimittäin tähän niitä oli saatu hurjan paljon. 

Antell oli itselleni uusi tuttavuus, mutta niin paljon tämän teoksen parissa viihdyin, ettei tämä Puuvillatehtaan varjoissa varmasti jää viimeiseksi hänen teoksekseen, jonka luen. 

Kirjan  takakansi:

"Puuvillatehtaan varjossa aloittaa hurmaavan Puuvillatehdas-sarjan.

 Historiallista romantiikkaa 1800-luvun lopun Turussa.

Järkevää ja leiskuvaa Jenny Malmströmiä eivät kovat ajat ole murtaneet. Nuorena leskeksi jäänyt rovastin tytär on mukana Rouvainyhdistyksessä, joka kerää varoja hyväntekeväisyyteen ja Kansankirjaston perustamiseen järjestämällä naamiaisia ja rusettiluisteluja.

Turun seurapiireissä Jenny tutustuu puuvillatehtaan johtajaan Fredrik Barkeriin ja uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen. Seuraa mustasukkaisuutta ja vetävää kolmiodraamaa.

Puuvillatehtaan varjossa aloittaa hurmaavan Puuvillatehdas-sarjan. Se kuvaa itsenäisen leskirouvan elämää aikana, jona säätyläisyhteiskunta natisee teollistumisen myötä liitoksissaan, työväenliike nousee ja naiset vaativat Canthin hengessä tasa-arvoa."

Haasteisiin: 

Helmet lukuhaaste 2025: 13. Kirjailija on työskennellyt kirjastossa

Lukukokemuksesta tähtiä: ⭐️⭐️⭐️⭐️

Luettuja sivuja: 335

Luetun kirjan muoto: e-kirja 

Kustantaja ja julkaisuvuosi: Gummerus 2022

Rachael Lucas: Talvi Applemoressa

Talvi Applemoressa on Lucasin ensimmäinen teos, jonka luin. Kirja on mielestäni juursopiva hyvänmielen kirja, jonka parissa on hyvä viettää aikaa. Välillä se Kutkutteli nauruhermoja ja välillä sai mietteliääksi. Vaikka kirjan loppuun olikin ennalta arvattavissa, se ei lukukokemusta haitannut.

Rachael Lucasin Talvi Applemoressa aloittaa uuden sarjan, joka sijoittuu pieneen Skotlantilaiseen kylään, Applemoreen. Rilla palaa siivoamaan kuolleen isänsä mökkiä, jotta saisi sen luovutettua vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen.

Hauska ja mukaansa tempaava kertomus ystävistä, jotka kohtaavat toisensa vuosien jälkeen. Teoksessa on monenlaisia teemoja, joiden avulla juoni kantaa kirjan läpi sopivan rikkaana. Teoksesta paljastuu salaisuuksia ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Samalla siinä oli kuitenkin näkyvissä toivo. Toivo siitä, että asiat järjestyvät ja löytävät oman paikkansa. 

FeelGood kirjoissa parasta on se, että niiden avulla pääsee uppoutumaan. Kun seuraa juonta eteenpäin sivu sivulta, huomaa kuinka kaikki muu jää taka-alalle. Niin kävi myös tämän kirjan kanssa. Vaikka teoksessa oli hahmoja suhteellisen paljon, joistä piti päästä kärryille, ei niitä ollut kuitenkaan liikaa. Talvi Applemoressa oli sopivan kompakti kokonaisuus, joss juoni oli eheä ja se imaisi hyvin mukaansa. Tämän kirjan lukemisesta nautin ja siksi Talvi Applemoressa ansaitsee lukusuosituksen.  

Kirjan takakansi:

"Bestseller-listoille noussut hyvämielenromaani ystävyydestä, perhesalaisuuksista ja rakkaudesta.

Rilla Clark matkustaa hiljan menehtyneen isänsä kotikylään Applemoreen Skotlannin ylämaalla. Hän aikoo hoitaa velvollisuutensa ja karistaa sitten kylän tomut jaloistaan.

Lachlan Fraser sisaruksineen on perinyt Applemoren kartanon, lapsuudenkotinsa, joka on pahasti rempallaan. Lachlanilla on pyöritettävänään pienpanimo eikä aikaa tilanomistajan vastuille. Hänen suunnitelmansa on taivutella kolme siskoaan myymään kartano.

 

Rilla ja Fraserin sisarukset ovat lapsuudenystäviä, ja kun he nyt vuosien jälkeen kohtaavat, heräävät piilossa olleet tunteet.

Suloinen sarja pikkukaupunkiromantiikan ystäville!"

Luettu haasteisiin: 

Helmet lukuhaaste 2025: 7. Hyvän mielen kirja

Kannen perusteella: Pipo

Lukukokemuksesta tähtiä: ⭐️⭐️⭐️⭐️
Luettuja sivuja: 251
Luetun kirjan muoto: e-kirja
Kustantaja ja julkaisuvuosi: Karisto / Otava 2024